Kurssinjohtajakoulutus toteutetaan vahvistetun valtakunnallisen koulutusmallin mukaisesti. Kurssinjohtajakoulutuksen toteuttaja, koulutettu pääkouluttaja on vastuussa yksittäisen kurssinjohtajakurssin laadusta.
Kurssi on työpäivän mittainen ja sen tulee sisältää opetusta vähintään kuusi (6) tuntia. Kurssille voidaan ottaa kerrallaan enintään kaksikymmentä oppilasta.
Kurssinjohtajaksi hakeutuvalta edellytetään alkusammutuskokemusta, hyviä koulutustaitoja ja hallinnollista osaamista. Kurssin suorittamisen jälkeen kurssinjohtajan koulutusoikeudet ovat voimassa viisi vuotta.
Kurssin tavoitteet
Kurssinjohtajakoulutuksella varmistetaan, että kurssinjohtajalla on riittävät tiedot Alkusammutus 1 -kurssin tavoitteista, palamisen ja alkusammutuksen teoriasta sekä alkusammutusharjoituksen turvallisesta toteutuksesta.

Järjestyksenvalvojan peruskurssi on tarkoitettu kaikille 18-vuotta täyttäneille henkilöille.
Kurssin hyväksytysti suoritettuaan täysi-ikäinen henkilö voi hakea järjestyksenvalvojakorttia, joka mahdollistaa työskentelyn järjestyksenvalvojana yleisötapahtumissa, ravintoloissa ja hotelleissa, matkustaja-aluksilla. Avoimilla kursseillamme koulutuskielenä on suomi. Järjestyksenvalvojan peruskurssi kestää 40 oppituntia.

Koulutus on tarkoitettu järjestyksenvalvojaksi hyväksytyille henkilöille, jotka ovat uusimassa järjestyksenvalvojaksi hyväksymistään. Uutta järjestyksenvalvojakorttia haetaan poliisilta ja edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu järjestyksenvalvojan kertauskurssin suorittaminen.
Koulutukseen sisältyy teoriakoulutuksen lisäksi käytännön harjoittelua turvallisuustarkastuksiin liittyen ja CASE harjoituksia.
Voit osallistua kertauskoulutukseen milloin tahansa peruskoulutuksen suorittamisen jälkeen. Kertauskoulutustodistus on voimassa 6 kk koulutuksesta eli uutta hyväksyntää tulee hakea puolen vuoden sisällä koulutuksen suorittamisesta.
Huomioithan, että ennen 1.3.2007 suoritettu peruskoulutus on vanhentunut. Jos korttisi voimassaolo ehtii päättyä ennen uuden hyväksynnän hakemista, sinun tulee suorittaa peruskoulutus uudelleen. Uudemmat peruskoulutukset eivät vanhene.
Järjestämme järjestyksenvalvoja perus ja kertauskursseja, paikallisesti ja koulutamme tilauksesta kursseja ympäri Suomen.

Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutus on tarkoitettu järjestyksenvalvojille, jotka tarvitsevat työssään syvempää perehtymistä ja monipuolisempaa harjoittelua voimankäyttötilanteisiin. Poliisi voi myös edellyttää järjestyksenvalvojilta lisäkoulutuksen suorittamista jossain tilaisuuksissa.
Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutus (16h) voidaan suorittaa omaehtoisesti tai viranomaisen suosituksesta tehtävän vaativuuden ja tilaisuuden luonteen vuoksi. Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksessa kerrataan niiden voimankäyttövälineiden käyttöä, joihin järjestyksenvalvojalla on koulutus ja opitaan soveltamaan aiemmin opittuja taitoja monipuolisemmin.
Koulutukseen osallistuminen edellyttää fyysisen voimankäytön perusteiden sekä kaasusumuttimen käyttäjäkoulutuksen aiempaa suorittamista.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on järjestettävä voimankäyttövälineitä kantaville, palveluksessaan oleville järjestyksenvalvojille, vartijoille ja väliaikaisille vartijoille vähintään kerran vuodessa voimankäyttövälineiden kertauskoulutustilaisuus.
Koulutus on suoritettava 365 päivän kuluessa edellisen voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta lukien. Mikäli kertauskoulutusta ei ole suoritettu, ei vartija tai väliaikainen vartija saa kantaa mitään voimankäyttövälineitä.

Kertauskoulutus sisältää mm. seuraavat opetusaiheet;

• voimankäytön teoreettiset perusteet
• fyysinen voimankäyttö,
• käsirautojen ja patukan käyttö
• teleskooppipatukan käyttö
• kaasusumuttimen käyttö
• näyttökokeet opetusaiheista.

Voimankäytön kertauskoulutuksen tavoitteena on, että vartija osaa hätävarjelua, pakkotilaa ja muita voimankäytön valtuuksia koskevat periaatteet sekä hallitsee kantamiensa voimankäyttövälineiden käytön siten, että pystyy toimimaan uhkatilanteissa ja niiden torjunnassa kokonaisarviointiin perustuen puolustettavalla tavalla ja hyväksyttävästi.
Voimankäytön kertauskoulutuksen kesto on 8 oppituntia. Kertauskoulutus toteutetaan Poliisihallituksen vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti.

Voimankäyttövälineiden kertauskoulutus vuosittain on pakollinen vartijoille ja turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palkkalistoilla oleville järjestyksenvalvojille.

Ammattiryhmät, joille kaasusumutin on määritelty lainsäädännössä voimankäyttövälineeksi, ovat pääsääntöisesti velvoitettuja suorittamaan voimankäytön yleisen osan koulutuksen (6h) ennen osallistumistaan kaasusumutinkoulutukseen. Vartijoilta ja järjestyksenvalvojilta edellytetään lisäksi myös voimankäytön kertauskoulutuksen suorittamista vuosittain säilyttääkseen kaasusumuttimen kantamisoikeuden. 

Kaasusumutinkoulutuksessa harjoitellaan käyttämään kaasusumutinta oikeaoppisesti käyttäjälle turvallisena voimankäyttövälineenä sekä kaasusumuttimen käyttöä hätävarjelutilanteessa puolustustarkoituksessa. Kaasusumutinkoulutukseen sisältyy kirjallinen koe ja näyttökoe. 

Koulutuksen sisältö:

• kaasusumutin voimankäyttövälineenä
• kaasusumuttimen turvallinen käsittely
• kaasusumutinta käsittelevä lainsäädäntö
• kaasusumuttimen oikeaoppinen käsittely ja kantaminen
• sumutetun henkilön ensiapu
• kaasusumuttimen esiin otto-, käsittely- ja kirjallinen koe ja näyttökoe kaasusumuttimen käsittelytaidoista

Teleskooppipatukkakoulutus (5 h) on tarkoitettu vartijoille, jotka tarvitsevat työssään teleskooppipatukkaa voimankäyttövälineenä.

Teleskooppipatukkakoulutukseen hakeutuminen edellyttää voimassaolevaa vartijakorttia ja voimankäytön yleinen osa (6h) – koulutuksen hyväksyttyä suorittamista. Koulutuksessa keskitytään teleskooppipatukan käyttämiseen tehokkaana voimakäyttövälineenä, tehostavana välineenä fyysisessä voimankäytössä sekä hätävarjeluperusteisena puolustusvälineen. 

Koulutuksen sisältö:

• teoriatietoa teleskooppipatukasta
• teleskooppipatukkaa käsittelevä lainsäädäntö
• teleskooppipatukan huolto ja korjaaminen
• ensisijaiset ja toissijaiset lyömäalueet
• teleskooppipatukan käyttöön liittyvät mahdollisuudet ja riskit
• teleskooppipatukan turvallinen käyttö voimankäyttövälineenä
• teleskooppipatukan käytön harjoittelu
• kirjallinen koe ja näyttökoe teleskooppipatukan käyttämisestä

Tulityökortti vaaditaan tilapäisellä tulityöpaikalla tehtävän tulityön tekijältä sekä Tulityöluvan myöntäjältä. Lisäksi sitä suositellaan tulityövartijalle.
Tulityökortti on voimassa 5 vuotta. Tulityökortti uusitaan suorittamalla uudestaan tulityökurssi.

Avoimien tulityökurssiemme koulutuskielenä on suomi.
Tulityökurssin oppimateriaali on saatavissa seuraavilla kielillä: englanti, ruotsi, viro, venäjä ja puola.

Tulityökurssiemme kurssinjohtajat ovat pelastusalan ammattilaisia. Tulityökurssin kesto on kahdeksan oppituntia.
Tulityökurssin tavoitteena on herättää tulityöntekijät ennalta ehkäisemään tulityöonnettomuuksien synty. Kurssilla opitaan keskeinen ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus sekä eri osapuolten vastuut. Kurssin jälkeen ymmärretään tulityön ennakkosuunnittelun ja tulityöluvan merkitys sekä osataan tehdä työ turvallisesti.

Työturvallisuuskurssilla opit ennakoimisen merkityksen työturvallisuudelle. Työturvallisuuskorttikoulutus on kaikille hyödyllinen. Lisäksi sitä vaaditaan usein varsinkin rakennusteollisuudessa.
Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä työpaikalla. Avoimien työturvallisuuskurssiemme koulutuskielenä on suomi. Työturvallisuuskurssin oppimateriaali on saatavissa myös seuraavilla kielillä: englanti, ruotsi, viro, venäjä.
Työturvallisuuskortti on voimassa 5 vuotta. Työturvallisuuskortti uusitaan suorittamalla uudestaan työturvallisuuskurssi.

Pelastussuunnitelma on inhimillisen toimintaympäristön dokumentti, jonka tarkoituksena on toimia turvallisuuden ohjenuorana.

Pelastussuunnitelma pohjautuu pelastuslain (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) velvoitteeseen laatia onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja vaaratilanteissa toimimiseen ohjaava dokumentti. Pelastussuunnitelma laaditaan käyttötarkoituksen ja toimintaympäristön mukaiseksi. Tämän vuoksi pelastussuunnitelman sisällölle ja esitystavalle ei voida antaa yhtä mallia ja esimerkiksi ulkoilmakonsertin pelastussuunnitelma eroaa merkittävästi asuinkiinteistön pelastussuunnitelmasta.

Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma

Pelastuslaissa ja asetuksessa määritetään muun muassa seuraavat pelastussuunnitelman laadintavelvollisuuden piirissä olevat kohteet:

• asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa
• suuret ja korkean riskin yleisötapahtumat
• teollisuuden rakennukset
• maatilat ja maatalousrakennukset, kuten navetat
• päiväkodit, koulut ja oppilaitokset
• sairaalat ja muut terveydenhuollon rakennukset
• yli 100 metriä pitkät yleiset tunnelit
• kauppakeskukset ja myymälät, jotka ylittävät 400 m²
• toimivaltaisen viranomaisen erikseen määrittämä kohde

Poistumisharjoitus valmentaa turvalliseen ja sujuvaan poistumiseen uhka- ja onnettomuustilanteessa.

Poistumisharjoituksen tavoitteena on opettaa oikeat ja toimivat menetelmät hätäpoistumiseen siten, että se tapahtuu turvallisesti ja nopeasti. Harjoitus tehdään aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi ja sen vaativuus määritetään valmiuksien mukaan. Poistumisharjoitus toteutetaan asiakkaan ympäristöön soveltuvalla tavalla. Tarvittaessa voidaan myös laatia tai päivittää ohjeistukset poistumistilanteisiin.

Mukana on harjoituksen johtaja ja harjoitettavan ryhmän koon mukaan tarvittava määrä tarkkailijoita/avustajia. Poistumisharjoituksesta annetaan palaute osallistujille ja tehdään raportti harjoituksen tilaajalle toiminnan kehittämiseksi.

Kuinka me tämän toteutamme?

1. Harjoituksen suunnittelu pelastussuunnitelmaan ja organisaation valmiuksiin perustuen
2. Kohteeseen tutustuminen paikan päällä ja harjoituksen valmistelut yhdessä asiakkaan kanssa
3. Harjoituksen toteutus, arviointi ja suullinen yleispalaute osallistujille
4. Kirjallinen raportti harjoituksesta kehitysehdotuksineen tilaajalle
5. Tapaaminen tarvittaessa ja jatkotoimenpiteistä sopiminen

Poistumisturvallisuuden hyötyjä ovat parempi valmius evakuoida kiinteistö turvallisesti ja nopeasti vaaratilanteessa.

Harjoituksen jälkeen kiinteistössä toimivat ihmiset ymmärtävät tehokkaan evakuoinnin merkityksen ja tietävät, mitä evakuointitilanteessa tehdään. Osaamisen lisääntyessä myös työntekijöiden turvallisuuden tunne ja varmuus toimia vaaratilanteissa paranee. Harjoituksen osoittamat puutteet kiinteistön pelastustoiminnassa tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua tehokkaammin.

Poistumisharjoituksen jälkeen voidaan pitää vielä erillinen turvallisuusvalmennus, jossa käydään läpi eri ongelmatilanteita. 

Koulutus vastaa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa koskevan henkilön tarpeisiin.

Kouluttaja on poliisihallituksen hyväksymä ja poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen käynyt asiantuntija.

Uhkatilannekoulutuksessa perehdytään uhkatilanteiden syntyyn, niiden hallintaan, aggressioiden syntyyn sekä ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on parantaa henkilöturvallisuutta ja lisätä työntekijöiden turvallisuuden tunnetta työssä.

Koulutuksen jälkeen osallistuja tuntee pääpiirteittäin erilaisten uhkaavien henkilöiden päätyypit, uhkatilanteiden ennaltaehkäisyn, erilaisten päihteiden ja lääkkeiden vaikutuksen ihmiseen, uhkatilanteiden etenemisen, uhkaavan henkilön puhuttamisen sekä tietää keinoja, joilla uhkatilanteista pääsee tarvittaessa pois.

Koulutus kohdennetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan, koostuen teoriaosuudesta sekä käytännön tilanneharjoitteluista. Suositeltavaa on, että koulutus toteutetaan aidossa työympäristössä turvallisuussuunnitelmaan liittyen ja toteutuneita uhka- ja väkivaltatilanteita käsitellään yhdessä kouluttajan kanssa.

Palo- ja paloturvallisuuskoulutus järjestetään asiakkaan toimitiloissa, aidossa työympäristössä.

Koulutus soveltuu hyvin erilaisten yritysten tai organisaatioiden henkilökunnalle tai vaikkapa turvallisuusorganisaatiolle.

Koulutuksessa käsitellään olennaisia asioita palo- ja poistumisturvallisuudesta, jotka liittyvät asiakkaan työympäristöön.

Tutustumme mahdollisuuksien mukaan kohteeseen etukäteen käymällä paikan päällä. Teoria luennon jälkeen osallistujien kanssa suoritetaan turvallisuuskävely, jossa tarkastellaan omaa työympäristöä turvallisuuden näkökulmasta. Koulutukseen voidaan sisällyttää myös käytännön harjoittelua esimerkiksi alkusammutusharjoituksen tai evakuointiharjoituksen muodossa.

• alkusammutusharjoitus: käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä harjoitellaan käytännössä ulkotiloissa
• evakuointiharjoitus hoivakodeille: henkilökunta harjoittelee vaakasuuntaista evakuointia sisätiloissa sekä pelastuslakanan/-patjan käyttöä
• poistumisharjoitus: paloturvallisuuskoulutus sopii myös valmennustilaisuudeksi ennen poistumisharjoitusta

Henkilökunta oppii tuntemaan oman työpaikan riskitekijöitä, sekä miten onnettomuuksia pystyy omalla toiminnalla ehkäisemään sekä toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. Koulutuksen kesto on noin 2-4 tuntia ja koulutukseen otetaan kerralla noin 8-14 henkilöä.

• Koulutusta voidaan käyttää kohteen pelastussuunnitelman perehdyttämiseen
• Tarkoituksena muodostaa keskustelua osallistujien kesken oman työpaikan turvallisuusasioista

Paloilmoittimen hoitajan koulutuksessa tutustutaan paloilmoitinlaitteiston yleisiin toimintaperiaatteisiin ja koulutus antaa valmiudet toimia paloilmoittimenhoitajana.

Koulutuksessa tutustutaan paloilmoitinlaitteiston yleisiin toimintaperiaatteisiin ja koulutus antaa valmiudet toimia paloilmoittimen hoitajana. Koulutuksessa käsitellään yleiset toimintamallit liittyen laitteen palo- ja vikahälytyksiin, irtikytkentöihin ja ilmoituksiin. Paloilmoitinlaitteiston tuntemus on eduksi mm. virheellisten hälytysten minimoinnissa.

Paloilmoittimen hoitajan koulutukseen sisältyy teoriaopetuksen lisäksi käytännön harjoittelua paloilmoitinlaitteella. Koulutuksen kesto on 4 tuntia.

Järjestämme kaikille suunnattuja paloilmoitinlaitteenhoitajan koulutuksia KMV-Turvapalveluiden toimipisteellä Mäntässä sekä tuotamme tilauksesta yrityskohtaisia koulutuksia muualle ja tarvittaessa ympäri Suomen.

Emer­gen­cy First Res­pon­se (EFR) on kan­sain­vä­li­nen en­sia­pu­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä, jo­ka on hy­väk­syt­ty 175 eri maas­sa. Lä­hes 50 vuo­den ko­ke­mus ja jat­ku­va ke­hi­tys­työ ta­kaa­vat laa­duk­kaan ja ajan­ta­sai­sen kurs­si­si­säl­lön. Kurs­sit nou­dat­ta­vat In­ter­na­tio­nal Liai­son Com­mit­tee on Re­sus­ci­ta­tion (IL­COR) oh­jei­ta el­vy­tyk­seen ja en­sia­puun. EFR kurssit sisältävät aikuisen, lapsen ja vauvan elvytyksen ja ensiaputaidot. Lisäksi sisältöön kuuluvat defibrillaattorin käyttö.

EFR kurssit soveltuvat työpaikan ensiapukurssiksi ja mahdollistavat joustavalla toteutustavallaan eri kurssikokonaisuuksien opettamisen yhdessä tai erikseen. Myös työpaikalle laaditut erikoiskurssit ovat mahdollisia.

EFR ensiapukurssit ovat voimassa 24 kuukautta. Kursseja voi uusia käymällä kuhunkin kurssiin liittyvän kertauskurssin. Kertauskurssit ovat kevyempiä kokonaisuuksia alkuperäiseen kurssiin verrattuna ja niitä voi käydä aina kahden vuoden välein uudelleen. Koko kurssia ei tarvitse käydä uudelleen.

EFR kurssit rakentavat maallikkoauttajien itseluottamusta hätätilanteessa toiston ja yksinkertaistamisen kautta.

Emergency First Response Primary Care (hätäensiapu) opettaa osallistujat toimimaan henkeä uhkaavissa onnettomuuksissa. Kurssilla keskitytään henkeä pelastavaan ensiapuun teoriaopinnoissa, taitojen harjoitteluosassa ja realistisissa skenaarioharjoitteissa. Kurssi antaa valmiudet ja rohkeutta toimia hätätilanteissa.

Kurssilla opetettavia taitoja ovat:

• Tilannearvio
• Suojainten käyttö
• Ensiarviointi
• Painelu – puhalluselvytys, rintakehän painallukset
• Painelu – puhalluselvytys, painallukset yhdistettynä puhallukseen
• Tukehtumaisillaan olevan aikuisen auttaminen
• Suuren verenvuodon tyrehdyttäminen
• Shokin hoito
• Selkärankavamman ensiapu
• Automaattisen sydämentahdistimen käyttö (AED)

KURSSIN KESTO

Päi­vän kes­tä­vän kurs­sin (8h) ja sii­hen kuu­lu­van tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen oi­keut­taa saa­maan hen­ki­lö­koh­tai­sen pai­ne­tun EFR En­sia­pu­kor­tin, jo­ka on kan­sain­vä­li­ses­ti hy­väk­syt­ty.

Emergency First Response Secondary Care (Ensiavun jatkotoimenpiteet) kurssilla opitaan toimimaan onnettomuustilanteissa, jotka eivät aiheuta välitöntä hengenvaaraa.

Kurssi voidaan toteuttaa Primary Care kurssin kanssa yhdessä tai erikseen. Vaatimuksena kurssille osallistumiselle on aikaisempi voimassa oleva hätäensiapukoulutus.

Secondary care (First aid) kurssi:

• Vammojen tutkiminen
• Sairauden tutkiminen
• Sidokset ja haavat
• Murtumien ja sijoiltaanmenojen lastoitus

• Allergiset reaktiot ja niiden hoito
• Murskavammat
• Palovammat
• Kemikaalivammat
• Ensiapupakkauksen sisältö ja rakentaminen
• Tukehtumaisillaan olevavauva ja lapsi
• Vauvan ja lapsen Painelu-, puhalluselvytys
• Hammasvammat
• Silmävammat
• Vähäiset haavat, naarmut ja mustelmat
• Venähdykset ja nyrjähdykset
• Päävammat
• Sähkövammat
• Hypotermia, paleltumat
• Lämpöhalvaus ja lämpöuupuminen
• Aivohalvaus
• Diabetes
• Kuumekouristukset
• Astma
• Myrkytykset
• Myrkylliset puremat ja pistot

Kurssilla on suomenkielinen oppikirja ja opetusvideo.

Kurssiin kuuluu lähiopetusta noin 5tuntia. Suositellaan käytäväksi yhdessä Primary care kurssin kanssa.

Emergency First Response CPR & AED (elvytyskurssi) kurssilla opitaan elvyttämisen perustaidot. Lisäksi tutustumme defibrillaattorin käyttöön elvytyksessä.

Kurssilla harjoitellaan seuraavia taitoja:

• Tilannearvio
• Suojainten käyttö
• Ensiarviointi
• Aikuisen paineluelvytys
• Aikuisen painelu- ja puhalluselvytys
• Aikuisen elvytys ja AED laite
• Lapsen elvytys ja AED laite
• Vauvan elvytys
• Tukehtumaisillaan oleva aikuinen ja lapsi
• Tukehtumaisillaan oleva vauva

Kurssin kesto on noin 6 tuntia.